perjantai 28. marraskuuta 2014

Pirjo Tuominen: Itkevät syvät vedet



Linda ei enää tiennyt mihin uskoa. Uskominen sitä paitsi oli myöhäistä, nyt puhuivat aseet. Porvarit olivat muuntuneet punaisten silmissä hirvittäviksi lahtareiksi, kansanmurhaajiksi ja verihurtiksi. Punaiset olivat valkoisten mielikuvissa roskaväkeä, huligaaneja, agitaattoreita, punaryssiä. Viha leimusi ja sitä ruokittiin kaikkialla. Väkivalta ja kosto odottivat tilaisuuttaan. Ne piileskelivät jokaisen sisimmässä, vain normaaliolot pitivät ne kurissa. Nyt oli tullut niiden ihmisten tilaisuus, jotka nautinnokseen toteuttivat pimeitä viettejään. He tunkivat häikäilemättä syrjään maltillisen ja järkevän kansanosan ja ottivat ohjakset käsiinsä. (s. 238)
Itkevät syvät vedet on historiallisista romaaneistaan tutun Pirjo Tuomisen Satakuntaan 1910-1930 luvuille sijoittuvan trilogian avausteos. Kirjassa eletään vuoden 1917 vallankumoushuuman ja itsenäisyystoiveiden hetkistä kansalaissodan lopun katkeriin jälkinäytöksiin. Maakunta kuhisee vallankumouksen villitsemiä venäläisiä sotilaita, suuret joet ja rautatie kuljettavat ihmisiä ja aatteita edestakaisin. Kirjan keskeiset henkilöt ovat Linda, sahanpatruunan tytär ja torpan poika Joel, josta on tullut sahan luotettu päällysmies ja idealistinen vasemmistolainen. Lindan ja Joelin välille syttyy ystävyys ja lopulta rakkaus. Lindan Heikki-veli innostuu valkoisen aatteen palosta liittyessään suojeluskuntaan. Joelin liityttyä punakaartiin joutuu Linda pohtimaan omaa asemaansa vihollisleirien välissä. Väkivallan ja raakuuksien alettua on mahdotonta kenenkään pysyä enää puolueettomana.

Kirjan tapahtumat perustuvat perimätietoon ja aikalaishaastatteluihin ja kuvaavat kansalaissodan tapahtumia Satakunnassa hyvinkin tarkasti. Voisin kuvitella että jopa tuskastuttavan tarkasti sille lukijalle, jolle pitäjien ja kylien nimet eivät ole tuttuja. Itse jouduin tekemään kovasti ajatustyötä nähdäkseni sieluni silmin sen 1910-luvun maiseman jota Tuominen kuvaa, enkä sitä nykymaisemaa jonka halki olen ajanut satoja kertoja. Osin kirjassa on jopa varsin historioiva ja koulukirjamainen ote, mutta jos kaipaa kertausta siitä, mitkä tapahtumat johtivat vuoden 1918 sisällissotaan, on Itkevät syvät vedet kirja paikallaan. Itse aion lukea myös sarjan kaksi muuta kirjaa.

Osallistun tällä kirjalla Ihminen sodassa-lukuhaasteeseen.

Tuominen, Pirjo: Itkevät syvät vedet. Helsinki: Tammi, 2001.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano jotain, ilahdun!