lauantai 20. joulukuuta 2014

Joulussi jutui


Pupuleipomon Taika haastoi minut kertomaan omista jouluajatuksistani joten olkoon menneeksi.

1. Uskotko joulupukkiin tai tonttuihin?

No eeei, en. En oikein välittäisi törmätä yhteenkään joulupukkiin ainakaan ennen aattoiltaa, enkä ainakaan minkään automarketin aulassa marraskuussa. Tonttuihin liittyvä folklore on kyllä mielenkiintoista.


 2. Kirjoititko joulupukille?

Kyllä olen joskus kirjoittanut. Vanhempieni luona taitaa olla vieläkin tallessa yksi kirje, jossa toivon mm. View-masteria. Sellaisen aarteen myös sain.
 

3. Onko kinkku joulupöydän kunkku vai selviätkö ilmankin?

Olen selvinnyt ilman kohta 20 vuotta. Kylmäsavutofu on joulupöytäni herkku.



4. Noloin saamani joululahja tai lahjojen jakoon liittyvä muisto.

En tiedä onko tämä varsinaisesti nolo muisto, mutta kuitenkin selvästi mieleenjäänyt sattumus: Olin jonkun verran toisella kymmenellä kun eräänä jouluaattoiltana kuulin äitini sanovan "sais ne lahjat koht jo jakka vaikkei meil pali mittä lahjoi tänävuan olekka." Mitä? Tiesin, että meillä oli taloudellisesti vähän tiukkaa mutta ettei lahjoja ollenkaan? Pahoitin mieleni ja menin vaivihkaa huoneeseeni itkemään. En suinkaan itkenyt sitä, että olisin halunnut jonkin tietyn lahjan tai paljon lahjoja ylipäänsä vaan sitä, että lahjat nyt vaan kuuluvat jouluaattoon - tunnelma oli pilalla... Jonkun ajan päästä isäni tuli etsimään minua, olisi aika jakaa lahjat. Ja kyllä niitä lahjoja oli, ihan yhtä paljon kuin muinakin jouluina. Ymmärsin vasta myöhemmällä iällä mitä perisatakuntalainen "ei pali mittä" tarkoittaa. Niin nyt vain kuuluu sanoa, ettei vaan luulla että tässä ylpeillään ja kehuskellaan omilla saavutuksilla. Vieraat kutsutaan kahvipöytään sanoin "tulkka ny ottama, vaikkei täsä pali mittä ol" silloinkin kun emäntä on valmistanut sen seitsemän toinen toistaan herkullisempaa sorttia tarjottavaksi.



 5. Onko jokin joululahja jäänyt käyttämättä tai kaapin perälle notkumaan?

On minulla kaapissani yksi muinoin saatu aluspukine, joka muistuttaa antajansa motiiveista niin kovasti etten oikein saa kehdatuksi sitä käyttää...


6. Milloin ja millä tavalla koristelette joulukuusen?

Lapsuuskodissa minä koristin kuusen, eikä milloinkaan ennen aattoaamua. Tällä hetkellä uudet perinteet ovat vasta muotoutumassa. Ajattelin tänä jouluna hakea pienen kuusennysän tuosta pihalta paikasta, jossa se ei kuitenkaan mahtuisi kasvamaan. Olen aika hellämielinen puita kohtaan, ei puhettakaan että voisin kaataa sen aukion komeimman kuusen. Muovikuusen kanssa en kuitenkaan tule koskaan mahtumaan saman katon alle, mielummin sitten vaikka yksi kuusenoksa maljakkoon.



7. Ostatko kotiisi joulukukkia? Mikä on joulukukkasi?   

Voi, olen niin rakastunut tuohon valkeaan amaryllikseen... Myös hyasintin tuoksu kuuluu ehdottomasti jouluun. 

En nyt varsinaisesti haasta ketään, mutta aiheesta saa napata kiinni jos siltä tuntuu!

perjantai 12. joulukuuta 2014

Pimeytehen valoa...

Tänään olen ihastellut valoja. Lounaisrannikon mustaan kaamospimeyteen tuo valoa pitsitaiteilija Tarmo Thorströmin hurmaava teos "Dronttohtorlai", joka valaisee Rauman pääkirjaston vieressä sijaitsevan Sepän talon seinää.


 Teoksen nimi vaatinee selityksen: Rauman giälinen sana "dronttohtor" viittaa talossa pitkään menneinä vuosikymmeninä asuneeseen hammaslääkäriin, päätettä "lai" käytetään pitsikuvioiden nimeämisessä. Enemmän teoksesta ja Sepän talosta täällä.


Vanhassa Raumassa Heikklän talon sisäpihalla vietettiin valoiltaa. Ovat ne kauniita katsella, mutta vähän vaarallisia nuo pilttipurkkilyhdyt...


  Ja kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan raatihuoneen edustalla.


Mutta parasta tänään oli se, että hetken paistoi aurinko ja loi säteitään amarylliksen ensimmäiseen avautuvaan kukkaan.