torstai 5. helmikuuta 2015

Anna-Lena Laurén: "De är inte kloka, de där ryssarna"


Marraskuussa haastoin itseni lukemaan ruotsiksi. Tapojeni vastaisesti sain haasteen suoritettua jo hyvissä ajoin ennen määräaikaa! Laurénin kirja olikin jo tovin odottanut hyllyssäni lukemistaan.

Anna-Lena Laurén on entinen Svenska YLE:n Moskovan kirjeenvaihtaja ja kirjoittaa edelleen Hufvudstadsbladetiin juttuja Venäjältä mm. Moskova-blogissaan. Vuonna 2008 ilmestynyt "De är inte kloka, de där ryssarna"- Ögonblicksbilder från Ryssland ( suom. Hulluja nuo venäläiset - Tuokiokuvia Venäjältä. Teos, 2009) on Laurénin omakohtaisiin kokemuksiin ja vaikutelmiin perustuvaa pohdintaa Venäjän ja venäläisten erikoislaatuisuudesta. Kirja on jaettu lukuihin joissa käsitellään mm. politiikkaa, arkielämää, miesten ja naisten eroja, venäläistä kansanluonnetta ja ulkomaalaisen toimittajan haastavaa työtä Venäjällä. Laurén pohtii niin suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä (voiko Venäjälle koskaan tulla todellista demokratiaa) kuin arkielämän selviytymiskeinoja venäläisessä arkipäivässä (miksi Moskovaan laskeuduttuaan on rynnittävä ensimmäisenä passintarkastukseen). Kirjan parasta antia ovat kuvaukset hetkistä jolloin Laurén on hetkeksi joutunut ymmälleen venäläisten ystäviensä käytöksestä ja kohta tajunnut jotain perustavanlaatuista suomalaisen ja venäläisen ajattelutavan eroista. Yhteisen illanvieton jälkeen ei suunnitellakaan metromatkaa niin, että kaikki pääsisivät mahdollisimman pian koteihinsa nukkumaan vaan niin että matka kestää mahdollisimman kauan ja ystävät saavat viettää vielä aikaa yhdessä.

Olen aiemminkin arvostanut Laurénia toimittajana erittäin paljon mutta nyt nostan hattua myös hänen sitkeydelleen ihmisenä. En usko, että itse kovin tyylikkäästi selviäisin hänen kuvailemistaan tilanteista joissa pohjoismaalainen "järkevyys" ja venäläinen "järjettömyys" joutuvat törmäyskurssille. Laurénin kirja on kuitenkin hyvä paikka aloittaa jos haluaa oppia ymmärtämään rakasta "järjetöntä" naapuriamme. Kirjan suhtautuminen Venäjään on sama kuin omani: kriittinen, mutta lämmin.

Vielä sananen ruotsiksi lukemisesta: Laurénin jutustelevaa asiatekstiä oli vaivatonta lukea, joitain ruotsin sanoja jouduin toki tarkistamaan sanakirjasta. Vaikeuksia aiheutti ainoastaan itselleni vieras ruotsin tapa translitteroida venäjän kielen sanoja (kirjassa käsitellään muuten myös tätä aihetta). Seuraava haaste voisikin sitten olla kokonaisen kaunokirjallisen teoksen lukeminen ruotsiksi...

Lauren, Anna-Lena: "De är inte kloka, de där ryssarna". Ögonblicksbilder från Ryssland. Helsingfors: Söderströms, 2008. 172 s.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano jotain, ilahdun!