torstai 23. huhtikuuta 2015

Otfried Preussler: Mustan myllyn mestari

"Sinun tulee tietää, Krabat, että olet Mustassa koulussa. Täällä ei opita lukemista, kirjoittamista tai laskemista - täällä opitaan taitojen taitoa. Tuo edessäni pöydällä ketjuilla kiinnitetty kirja on Koraktor eli Helvetin pakko. Kuten näet, sen sivut ovat mustat ja kirjoitus valkoista. Se sisältää maailman kaikki loitsut. Ainoastaan minä saan lukea sitä, koska minä olen mestari. Sen sijaan teiltä, sinulta ja toisilta oppilailta, sen lukeminen on kielletty, paina se mieleesi! Äläkä yritä mitään minun selkäni takana tai sinun käy huonosti! Käsititkö, Krabat?" (s. 34)
Mustan myllyn mestari on nuortenkirja jonka tapahtumat sijoittuvat 1700-luvulle Puolan ja Saksan välimaastoon. Krabat on nelitoistavuotias orpopoika, joka saa unessa käskyn lähteä Mustaan myllyyn oppipojaksi. Myllyä hallitsee salaperäinen mestari, joka vaati myllyrengeiltään ehdotonta uskollisuutta. Mylly on täynnä salaisuuksia joista Krabat pääsee pikkuhiljaa perille. Yksi myllynkivipareista jauhaa vain uuden kuun öinä synkeän Herra Serkun vieraillessa. Oppipojat oppivat loitsujen avulla tekemään kepposia ja helpottamaan omaa raskasta työtään myllyssä. Tämän taidon hintana he saavat kuitenkin pelätä henkensä edestä sillä kerran vuodessa yksi myllyrengeistä joutuu uhraamaan henkensä mestarin edestä. Krabat alkaa suunnitella pakoa myllystä rakastuessaan tyttöön, jonka kauniin laulun hän on kuullut kantautuvan pääsiäisamuina läheisestä kylästä. Kykeneekö rakkaus lopulta kukistamaan pimeyden voimat?



Uppouduin tähän yhteen lapsuuteni lempikirjoista pääsiäisenä. Sain kimmokkeen palata kirjaan kun joitakin vuosia sitten tapasin ihmisen joka oli kotoisin Saksan itäisimmästä kolkasta paikasta nimeltä Hoyerswerda. Ahaa, senniminen paikka on siis oikeasti olemassa, ajattelin. Lähempi keskustelu asiasta paljasti, että Krabat perustuu sorbilaiseen kansantaruun ja kirjassa esiintyvät kylien nimet ovat siis ihan oikeita paikkoja. Schwarzkollmin kylässä on nykyään jopa mahdollista vierailla ihan oikeassa Mustassa myllyssä...

Väittäisin esimerkiksi Harry Potterin olevan melkoisesti velkaa Krabatille ja näin lukuviikon kunniaksi uskallan suositella tätä kirjaa fantasiasta pitävällä nuorelle. Kirjassa on melkoisesti synkkyyttäkin, jonka en kuitenkaan muista minua lapsuudessani häirinneen. Herbert Holzingin upeat kuvitukset sen sijaan olivat jääneet mieleeni.


Preussler, Otfried: Mustan myllyn mestari (Krabat, 1971). Suom. Mikko Kilpi. Porvoo:  WSOY, 1978.

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Syntiä ja pyhää


 Pääsiäisenä tie vei metsä-Suomeen. Tuli vihdoin käytyä Mäntässä ihmettelemässä Serlachiuksen sedän hienoja museoita. Gösta-museon kuuluisassa uudessa lisäosassa oli esillä näyttely synnistä. Kristinuskon seitsemän kuolemansynnin pohjalta näyttely ottaa kantaa siihen mikä on syntiä tässä ajassa. Näyttelyn kuraattori Veikko Halmetoja kirjoittaa näyttelyohjelmassa: "Näyttelyn keskeinen idea on luoda keskustelua niistä vääryyksistä, joihin ihmiskunta nykyään sortuu. Jos vanhat kuolemansynnit ovat enemmän paheitä, nykyajan synnit ovat suuria, raskaita taakkoja, joita kollektiivisesti kannamme." Oli ajatteluttava näyttely.


Etualalla Riku Riipan vaivaisukko, taustalla Reima Nevalaisen maalauksia.
Osa Dzamil Kamangerin ja Kalle Hammin rasismia käsittelevästä teoksesta.

Albert Edelfeltin "Porilaisten marssi". Mitähän syntiä tässä kuvataankaan?
Gösta-museon vanhalla puolella oli hurmaava näyttely "Malli ja hullu kuvailija", jossa kirjailija Riikka Ala-Harja oli antanut fiktiivisen äänen Suomen taiteen kultakauden tauluissa esiintyville malleille. Ajatuksiaan avaavat muiden muassa Edelfeltin ja Gallen-Kallenin Pariisin mallit, hämäläiset saunojaukot ja itse Koli. Itseäni liikutti eniten Simbergin Haavoittuneesta enkelistä tuttujen kantaja-poikien vilu ja nälkä.

Akseli Gallen-Kallela. Äiti ja lapsi, 1887.
 
Hugo Simberg: Veljekset, n. 1902

Ja kävin minä sitten siellä metsässäkin. Kulkemassa pienten sorkkien minulle valmiiksi tallaamia polkuja, kuuntelemassa siipisulkien kahinaa, lukemassa puiden kyljistä tarinoita kaiken katoavaisuudesta. Se oli sitä pyhää.







Synti avoinna Serlachiuksen Göstan paviljongissa 24.5.2015 asti.
Malli ja hullu kuvailija avoinna toistaiseksi Göstan kartanon toisessa kerroksessa.
Suomen metsät avoinna aina.